torstai 30. huhtikuuta 2026

Kaksi viikkoa Kreetalla – juhlia, liikuntaa ja lomafiilistä

 Matkamme alku Kreetalla oli erityinen, sillä heti 12.4. juhlimme isäni 70-vuotispäiviä. Suomesta oli saapunut paikalle yhteensä 34 läheistä, joten tunnelma oli alusta asti lämmin ja iloinen. Yhdessäolo ja nauru tekivätkin juhlasta ja koko reissusta ikimuistoisen.

Reissun puolivälissä pääsimme juhlimaan myös tätiäni, joka hänkin täytti pyöreitä vuosia. Oli ihanaa, että sama matka kokosi yhteen näin paljon merkityksellisiä hetkiä ja ihmisiä. Tein molemmille omat puheet, joissa halusin kiittää heitä – heillä kummallakin on ollut erityinen paikka minun ja perheeni elämässä. Ne hetket olivat itselleni hyvin merkityksellisiä, toivottavasti myös heille.

Lomalla riitti tekemistä – ainakin minulle 😅 joka kaipaan aina hieman aktiviteettia. Seuraa löytyi aina helposti, ja päivät täyttyivät mm.kävelyistä upeissa maisemissa. Kuljimme paljon oliivipuutarhojen ympäristössä, missä maisemat avautuivat yhtä aikaa merelle ja vuoristoon. Ne hetket jäivät erityisesti mieleen.

Kreeta ja erityisesti Maleme hurmasivat aitoudellaan. Elämänrytmi on siellä erilainen kuin Suomessa – kaikki ei ole niin tarkkaa ja viimeisen päälle. Me suomalaiset olemme tottuneet siihen, että asiat menevät täsmällisesti suunnitelmien mukaan, mutta Kreetalla suhtautuminen on rennompi. Välillä se jopa hieman ärsytti, mutta toisaalta teki hyvää pysähtyä ja muistuttaa itseään siitä, että lomalla saa ja kuuluu ottaa rennommin.

Vietimme perheen kanssa Kreetalla kaksi viikkoa. Säät olivat pitkälti kuin suomalaisessa kesässä: välillä aurinko paistoi lämpimästi, välillä oli pilvisempää ja joukkoon mahtui myös pieniä sadekuuroja. Silti tunne oli koko ajan se, että lämpöä oli riittävästi. Sää oli itse asiassa täydellinen liikkumiseen, eli jaksoi tehdä ja olla aktiivinen ilman tukahduttavaa kuumuutta.

Kaiken kaikkiaan matka oli erittäin onnistunut, ja jo nyt ajatukset karkaavat seuraavaan reissuun. Tätä kirjoittaessa olen  saaressa, ja keväinen tunnelma on täällä aivan erityinen. Onhan täälläkin ihanaa olla ja tänne on onneksi helppo tulla. Kevät erityisesti on ihanaa aikaa; aamut alkavat lintujen laululla.☀️    

 Juhlaseurua koolla:


Mike ja iskä - kaksi hulluttelijaa siinä siis: 


Iskä, Jaana, Kirsi ja Lenni kuvassa:

Hyvää ruokaa, juomaa ja seuraa 😍


Pappa ja Lenni:


Paikallinen roskakuski...siellä ei vajailla lasteilla ajeta 🤣

Käytiin Haniassa shoppailemassa ja tulihan siinä sitten nälkä. Taas oli hyvää ruokaa ja juomaa😅


Välillä piti tehdä läksyjäkin: 





Vilppaan puolivälieräpelejä seurattiin porukalla välillä meidän hotellihuoneessa ja välillä myös allasbaarissa.


Pirkon päivän kunniaksi otettiin jalismatsit. Peli taisi päättyä tasan ja kaikki raajat ehjinä🙏⚽🎯

Tätini synttärikakku🥳


Yksi monista kävelyretkistä, kuvassa Pirkko ja Manne


Meressäkin käytiin uimassa:
Malemen rantamaisemaa:

Yksi suosittu aktiviteetti reissussa oli myös erilaiset korttipelit;


Iskän juhlapäivän olympialaisten voittaja oli tätini Tarja 🙏

Rautaiset mimmit💪


Lento juuri lähdössä Haniasta kohti Helsinkiä. 









maanantai 23. maaliskuuta 2026

Keväinen irtiotto Taivaanrannassa – akkujen latausta ja luonnon rauhaa


Kevätretki vei meidät Nauvon Kirjaisiin, Taivaanrantaan. Paikkaan, jossa arki tuntuu jäävän hetkessä taakse ja mieli saa tilaa hengittää. Retki oli juuri sitä, mitä keväältä kaipaa: yksinkertaista tekemistä, rauhaa ja yhdessäoloa.

Päivä kului pienissä, mutta yllättävän palkitsevissa kevätpuuhissa. Tyhjensimme rännit, käytiin kävelyretkellä, ihailimme heräilevää luontoa ja nautimme siitä, miten meri ja maisema avautuivat ympärillemme.

Sauna lämpeni, ja mikä olisikaan parempaa kuin lempeiden löylyjen jälkeen pulahdus raikkaaseen veteen. Se hetki herättää kehon ja kirkastaa mielen – vähän kuin kevät itse.

Retkeen mahtui kuitenkin myös ripaus mystiikkaa. Löysimme pieneltä alueelta peräti kolme peuran raatoa, mikä herätti väkisinkin kysymyksiä. Mikä eläin oli liikkunut alueella?

Kaiken kaikkiaan retki oli juuri sitä, mitä tarvitsimme.lopulta sitä huomaa, ettei täydelliseen irtiottoon tarvita mitään kovin ihmeellistä – hyvä seura, kaunis ympäristö ja sopivasti tekemistä riittävät enemmän kuin hyvin.

















 

lauantai 21. helmikuuta 2026

Meidän luksusretket

 

Talviloma alkoi kotosalla... Kävin hiihtämässä Märyssä ystävänpäivänä hyvän ystävän kanssa sekä supermummua moikkaamassa Ilolansalossa. Lauantaina tuli myös kannustettua Vilppaan 🏀miesten joukkue voittoon.

Sunnuntaina kylmäuintia Tiinan kanssa kauniissa Kokkilassa auringonlaskua samalla ihastellessa. Lapset yökyläilivät kavereillaan ja meille saapui myös kavereita kylään.

Arjen rytmi sai jo hieman hellittää. Pieniä hengähdyshetkiä, jotka muistuttivat, että loma on alkamassa. Sai tehdä asioita extempore, joka on harvinaista arjessa. 


Kun saimme Mannen vapaille tiistaina, suuntasimme saareen. Tänä vuonna matka taittui kävellen, sillä jäätä on noin 30 senttiä. Reput selkään ja reippaasti kohti tuttua rantaa.

(Facebook muistutti meitä juuri, että 11 vuotta sitten menimme veneelle saareen talvilomalla😅)

Pääsemme autolla melko lähelle Pukinsaarta...matkaa jäitä pitkin on n. 400 m. Jäällä kävelemisessä on jotain erityistä; hiljaisuus, avaruus ja tunne siitä, että kulkee keskellä talven sydäntä.

Tällä kertaa mukaan lähti myös Rannikon perhe. Olemme nimenneet meidän perheiden yhteiset retkemme luksusretkiksi. Se on meidän tapamme kuvata sitä, mikä meille on oikeaa ylellisyyttä: luonnon keskellä, aikaa yhdessä, saunan lämpöä ja kiireettömiä hetkiä.

Talviloma sisälsi kaikkea parasta...mm. paljuilua, pulkkailua,kävelyjä jäällä, pilkkimistä, kelkkailua, avannossa pulahtamista, saunomista ja hyvää ruokaa. Tehtiin ekaa kertaa myös leivinuunissa pitsaa ja onnistuttiin.

 Lapsilla ja aikuisilla oli aidosti hauskaa...sellaista riemua, joka syntyy kun saa olla ulkona, liikkua ja vain olla.

Saaressa oli taas ihanaa. Se tunne vahvistuu kerta kerralta: vielä jonain päivänä asun täällä ympäri vuoden. Haluan nähdä kaikki vuodenkierron vaiheet; talven hiljaisuuden, kevään ensimmäiset merkit, kesän valon ja syksyn myrskyt. Elää luonnon tahdissa.Katsotaan milloin se on mahdollista...mutta joskus vielä...vaikka siihen menisikin vielä vuosia.

On myös suuri lahja, että on ihmisiä, jotka viihtyvät samoissa paikoissa ja joiden kanssa voi olla täysin oma itsensä. 

Tämä loma on ollut täydellinen. Tuntuu, että akut on ladattu ja mieli kirkastunut. Nyt on hyvä palata arkeen ja tulevaan työrutistukseen...pala saaren rauhaa mukana sydämessä.

Alla kuvia loman seikkailuista.
























keskiviikko 17. joulukuuta 2025

Muinaistulien yö Fåfangskaretissa – pieni luksusretki lähellä

 Teimme alkusyksyllä, muinaistulien yön aikaan, pienen mutta sitäkin ihanamman “luksusretken” Fåfangskaret-nimiseen saareen yhdessä Iitun ja Jarkon perheen kanssa. Parasta tässä retkessä oli se, että saari sijaitsee vain noin 5–10 minuutin venematkan päässä meidän mökiltä – silti tuntui kuin olisi lähtenyt paljon kauemmas arjesta.

Fåfangskaret on Kemiönsaaren kunnan omistama saari, ja paikka osoittautui todella hienoksi. Luonto, rauha ja saariston tunnelma loivat täydelliset puitteet muinaistulien yölle. Vaikka alkuun sääennuste lupaili reilusti vettä, kelit olivat lopulta ihan hyvät, ja saimme nauttia retkestä ilman suurempia sateita.Viereisessä saaressa oli myös huikeat muinaistulien yön rakettishow🙏

Yövyimme monipuolisesti: osa veneessä, osa teltassa ja osa laavussa. Juuri tällainen rento ja vähän seikkailullinen yöpyminen tekee retkistä erityisiä – jokainen löytää itselleen sopivan tavan olla luonnossa, mutta silti ollaan yhdessä.

Tämä retki muistutti siitä, miten läheltäkin voi löytää upeita elämyksiä, kun vain lähtee. Muinaistulien yö saaristossa, hyvä seura ja rauhallinen meri – aika täydellinen yhdistelmä.