maanantai 23. maaliskuuta 2026

Keväinen irtiotto Taivaanrannassa – akkujen latausta ja luonnon rauhaa


Kevätretki vei meidät Nauvon Kirjaisiin, Taivaanrantaan. Paikkaan, jossa arki tuntuu jäävän hetkessä taakse ja mieli saa tilaa hengittää. Retki oli juuri sitä, mitä keväältä kaipaa: yksinkertaista tekemistä, rauhaa ja yhdessäoloa.

Päivä kului pienissä, mutta yllättävän palkitsevissa kevätpuuhissa. Tyhjensimme rännit, käytiin kävelyretkellä, ihailimme heräilevää luontoa ja nautimme siitä, miten meri ja maisema avautuivat ympärillemme.

Sauna lämpeni, ja mikä olisikaan parempaa kuin lempeiden löylyjen jälkeen pulahdus raikkaaseen veteen. Se hetki herättää kehon ja kirkastaa mielen – vähän kuin kevät itse.

Retkeen mahtui kuitenkin myös ripaus mystiikkaa. Löysimme pieneltä alueelta peräti kolme peuran raatoa, mikä herätti väkisinkin kysymyksiä. Mikä eläin oli liikkunut alueella?

Kaiken kaikkiaan retki oli juuri sitä, mitä tarvitsimme.lopulta sitä huomaa, ettei täydelliseen irtiottoon tarvita mitään kovin ihmeellistä – hyvä seura, kaunis ympäristö ja sopivasti tekemistä riittävät enemmän kuin hyvin.

















 

lauantai 21. helmikuuta 2026

Meidän luksusretket

 

Talviloma alkoi kotosalla... Kävin hiihtämässä Märyssä ystävänpäivänä hyvän ystävän kanssa sekä supermummua moikkaamassa Ilolansalossa. Lauantaina tuli myös kannustettua Vilppaan 🏀miesten joukkue voittoon.

Sunnuntaina kylmäuintia Tiinan kanssa kauniissa Kokkilassa auringonlaskua samalla ihastellessa. Lapset yökyläilivät kavereillaan ja meille saapui myös kavereita kylään.

Arjen rytmi sai jo hieman hellittää. Pieniä hengähdyshetkiä, jotka muistuttivat, että loma on alkamassa. Sai tehdä asioita extempore, joka on harvinaista arjessa. 


Kun saimme Mannen vapaille tiistaina, suuntasimme saareen. Tänä vuonna matka taittui kävellen, sillä jäätä on noin 30 senttiä. Reput selkään ja reippaasti kohti tuttua rantaa.

(Facebook muistutti meitä juuri, että 11 vuotta sitten menimme veneelle saareen talvilomalla😅)

Pääsemme autolla melko lähelle Pukinsaarta...matkaa jäitä pitkin on n. 400 m. Jäällä kävelemisessä on jotain erityistä; hiljaisuus, avaruus ja tunne siitä, että kulkee keskellä talven sydäntä.

Tällä kertaa mukaan lähti myös Rannikon perhe. Olemme nimenneet meidän perheiden yhteiset retkemme luksusretkiksi. Se on meidän tapamme kuvata sitä, mikä meille on oikeaa ylellisyyttä: luonnon keskellä, aikaa yhdessä, saunan lämpöä ja kiireettömiä hetkiä.

Talviloma sisälsi kaikkea parasta...mm. paljuilua, pulkkailua,kävelyjä jäällä, pilkkimistä, kelkkailua, avannossa pulahtamista, saunomista ja hyvää ruokaa. Tehtiin ekaa kertaa myös leivinuunissa pitsaa ja onnistuttiin.

 Lapsilla ja aikuisilla oli aidosti hauskaa...sellaista riemua, joka syntyy kun saa olla ulkona, liikkua ja vain olla.

Saaressa oli taas ihanaa. Se tunne vahvistuu kerta kerralta: vielä jonain päivänä asun täällä ympäri vuoden. Haluan nähdä kaikki vuodenkierron vaiheet; talven hiljaisuuden, kevään ensimmäiset merkit, kesän valon ja syksyn myrskyt. Elää luonnon tahdissa.Katsotaan milloin se on mahdollista...mutta joskus vielä...vaikka siihen menisikin vielä vuosia.

On myös suuri lahja, että on ihmisiä, jotka viihtyvät samoissa paikoissa ja joiden kanssa voi olla täysin oma itsensä. 

Tämä loma on ollut täydellinen. Tuntuu, että akut on ladattu ja mieli kirkastunut. Nyt on hyvä palata arkeen ja tulevaan työrutistukseen...pala saaren rauhaa mukana sydämessä.

Alla kuvia loman seikkailuista.