Taas on mennyt muutama viikko siitä kun olen ehtinyt päivittämään tätä rakasta IlonaIlopilleri päiväkirjaani. Oltiin useampi päivä syyslomalla Villa Huvikummussa ja nyt muutama päivä meneillään olevana viikkona. Syyslomalla kelit olivat mitä parhaimmat...nyt meneillään olevana viikonloppuna etelä-tuuli puhalsi melkoisesti...:) Onneksi on nyt puuvajassa hyvin puita, sillä niitä kuluu näillä keleillä.
Ehkä iloisin asia mitä ollaan näinä saaressa vietettyinä päivinä saatu kokea on porakaivo, josta vihdoinkin tulee makeaa vettä. Se helpottaa erittäin paljon saaressa oleskelua. Nyt käytetään sitä vielä pelkästään pesuvetenä ja jos ensi vuonna sitten vietäisiin vesi tutkittavaksi...jos vaikka kävisi niinkin hienosti, että saisimme vielä juomavedenkin sieltä.
Elämä saaristossa näin syksyisinä pimeinä aikoina on kyllä erittäin tunnelmallista ja hetkessä elämistä. Tuntuu yhä enemmän siltä, että joku päivä meidän perhe asuu siellä ainakin sen vuoden, että saamme kokea miltä jokainen vuodenaika haasteineen ja iloineen tuntuu. En epäile hetkeäkään, etteikö se onnistuisi, pitää vain olla elämässä sellainen tilanne, ettei meikäläisen tarvitse käydä töissä (Espoossa) sillä se alkaisi olemaan jo melkoinen työmatka :)
Seuraavan kerran meidät varmaan löytää sieltä jo ensi viikonloppuna. Tavoitteena on käydä niin pitkään kunnes vain meri on auki. Ja toki senkin jälkeen, mutta kulkeminen sitten vain pitää soveltaa sen hetkisen tilanteen mukaan. Suuri haaveeni olisi, että saisin vastaanottaa joulun Bockholmenissa...Laittaa laatikot ja kinkut uuniin...polttaa puita ja kynttilöitä sekä viettää rauhallista aikaa perheen / läheisten kesken. Se olisi suurin joululahja ikinä. Katsotaan miten käy...onneksi elämässä melkein kaikki on mahdollista, jos sitä vain tarpeeksi haluaa.
 |
| Syyslomalla käveltiin saari ympäri ja tämä kuva on otettu tilan toiselta tontilta....tästä lähtee jyrkkä kalliota ylöspäin, josta on hienot maisemat. Siellä se odottaa laavun rakentajaa, joka olisi kiva levähdyspaikka kävelyretkillä. |
 |
| Tuota kellertävää aitaa ei enää ole talonedustalla, sillä syyslomalla traktorimies Mantsugga vetäisi ne kyntöaurallansa pois. Orapihlaja--aita tekikin kepposet traktorin takarenkaan sisäkumiin (alla sen korjaus on meneillään) Onneksi saatiin kumikorjattua ja hommat voi taas saaristotilallamme jatkua :) |
 |
| Etelärantaa...siihen on suunnitteluilla tulevaisuudessa laituri kiviä hyödyntäen ja mahdollisesti vähän ruoppaustakin...katsotaan mien homma etenee. |
 |
| Tämä kuva on otettu syyslomalla...Ihmeteltiin sitä, kun vesi oli alempaa mitä koskaan. |
 |
| Syysloman yksi urakoista oli vajan siivous, tässä puuvajan puoli. |
 |
| Kumiremppaa... |
 |
| Rakas ja kaunis Villa Huvikumpu, jossa ihmisen on hyvä olla. |
Aivan ihana haave teillä saada viettää ensimmäinen joulu mökillä! :)
VastaaPoistaMuutenkin olette oivaltaneet mökkeilyn perusidean eli mökkiä käytetään koko avovesikauden ajan ja ehkäpä talvellakin.
Meillä ei vielä ole omaa mökkiä, mutta veneilemme paljon ja joka kaudella ihmettelemme samaa asiaa. Mökkeily ehkä aloitetaan heti jäiden lähdettyä, mutta luukut lyödään ikkunoille jo elokuun lopussa tai muuten hyvin varhain.
Viime kaudellakin veneilimme toukokuun alusta joulukuun alkuun. Jäiden lähdettyä käänsimme jo loppiaisena veneen ja kävimme pyörähtämässä vesillä. Kovin hiljaista on ja mökeillä ei näy mitään liikettä nytkään, vaikka on vasta lokakuu...
Heppa, jep olen myös ihmetellyt miksi mökeillä on näin hiljaista...sillä kulkeminen sinne on vain varustekysymys. Toki tässä hiljaisuudessa on myös oma viehätyksensä.
Poista